Matka

Hupsista... onpa viime tekstistä vierähtänytkin aikaa. On ollut vähän isompia projekteja menossa opiskelujen puitteissa ettei ole ollut aikaa paneutua ajatusten jäsentelyyn - vaikka se olisi tehnyt välillä hyvääkin. Toisaalta, joskus vain ideaa tekstin aiheeseen ei tule millään ja väkisin en halua mistään kirjoitella liibalaabaa on se ilmojakin pidellyt - tyyliin.

”Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi.” 
A.A. Milne, Nalle Puh

Eilen ajatustenvirta alkoi pulputa jälleen juoksulenkillä. Jännän meditatiivista koko touhu. Välillä sitä huomaa tuijottavansa vain maata johon askellat eikä mielessä ole mitään, kasvoilla ehkä vain hölmö virnistys päällä tai sitten vain tyylikkäästi räkä poskella. Toisena hetkenä katsot ympäröivää maisemaa ja ajatuksia virtaa, mutta se sama virne ( tai räkä ) on naamalla ja tuntuu niin saamarin hyvältä. Anteeksi kielenkäyttöni!

Koskaan ei tiedä milloin elämä päättyy. Elä siis tänään
eikä vasta huomenna!
Oravan elämä oli päättynyt eilen 😢

Tämä on ollut aika erikoinen vuosi elämässäni. Matkaa on tullut tehtyä monella tapaa, monessa merkityksessä ja monessa paikassa. Siihen matkaan on mahtunut huimia nousuja ja vähintään yhtä huimia laskuja, jotka välillä ovat tuntuneet vievän aina sinne suonsilmäkkeeseen asti. Sieltä on taas pohjan löydyttyä ponnistettu pintaan vähän nopeammin tai verkkaisemmin.

”Jos sinulla on hyviä ajatuksia, ne hehkuvat kasvoiltasi
kuin auringon säteet, ja näytät aina ihastuttavalta.”
 Roald Dahl, Nilviöt

Matkan varrella olen tavannut uskomattoman ihania ihmisiä, joista on tullut hyviä ystäviä. Toiset taas ovat pistäytyneet elämässäni pienen polun verran ja tiet ovat jatkuneet eri suuntiin. Osan kanssa ystävyys on tullut vuoden aikana tiensä päähän, kun taas toisten kanssa se ystävyys on lujittunut entisestään. Ennen kaikkea tämä vuosi on ollut matka itseeni. Oppimista olemaan ja viihtymään oman itseni seurassa ilman jatkuvan tekemisen tarvetta. Vai olisiko kuitenkin kyse ikäkriisistä, joka puhkesi uuden kymmenen kääntyessä? No oli miten oli. Paljon olen oppinut itsestäni.

”Todellista rohkeutta on, kun kohtaa vaaran silloin kun on peloissaan.”
 Frank Baum, Ihmemaa Oz

Pian vuoden kestänyt matka sulkeutuu ja mielenkiinnolla sekä innoissani odotan tulevaa. Vuosi sitten matka alkoi Lapista, Utkujärven majoilta ja tuo vuosi päättyy Utkulle, kun viikon päästä matkaan sinne jo kuudetta kertaa vuoden sisällä. Tuo paikka muutti jotain elämässäni ja sen oli se tarkoitus tehdä. Ehkä sen piti hidastaa minun elämääni, lopettaa suorittaminen, opettaa kuuntelemaan sisintäni ja mikä tärkeintä tuoda Lappi minun elämääni. Tuo paikka on jotain mitä ei voi muuta kuin kokea ja sitä matkaa minä taas odotan.

"There is a power, not from this world
I found a power, a higher power"
Walking with the angel, Doro 

Vuosi on siis ollut kasvua ja kipuilua oman itseni sekä työni kanssa. Luopumisen tuskaa, surutyötä äidin kuolemasta vihdoin, mutta samalla myös iloa ja uskoa tulevaan. Innolla odotan mitä tuleva vuosi tuokaan tullessaan. Lahjoista parhaimmat olen jo saanut. Mitä sinä odotat ja toivot?

"Kuinka paljon hyvää on yhdessä päivässä? Riippuu siitä, kuinka hyvin ne elät.

Kuinka paljon hyvää on ystävässä? Riippuu siitä, kuinka paljon hänelle annat."

Shel Silverstein, A Light in the Attic